Sisällys:
Jokaisenoikeudet on luonnossa liikkujan peruskulmakivi
Jokaisenoikeudet (ent. jokamiehenoikeudet) on luonnossa liikkujan peruskulmakivi, joka on hyvä tuntea. Suomessa on poikkeuksellisen laajat oikeudet ilmaiseen ja vapaaseen liikkumiseen ja luonnon hyödyntämiseen. Vastapainona on tietysti myös velvollisuuksia ja rajoitteita, jotka pitää tuntea.
Mihin saan leiriytyä? Entä tehdä nuotion? Päteekö jokaisenoikeudet kansallispuistossa? Onko onkiminen jokaisenoikeus? Tällaisiin kysymyksiin löytää vastauksen tutustumalla tarkemmin jokaisenoikeuksiin.
Tiivistettynä jokaisenoikeudet takaa oikeuden kulkea, oleskella ja esimerkiksi marjastaa ja sienestää sekä leiriytyä tilapäisesti luonnossa riippumatta siitä, kuka maa-alueen omistaa. Toiminnallaan ei saa aiheuttaa maanomistajalle tai luonnolle vähäistä suurempaa haittaa. Käytännössä tulee pyrkiä siihen, että luonto näyttäisi retkeilijän jäljiltä samalta kuin ennenkin.
Seuraavassa on poimintoja Suomessa pätevistä jokaisenoikeuksista. Lue tarkemmin luontoon.fi -sivulta.
Saat
- liikkua jalan luonnossa, kuten metsissä, tuntureilla ja soilla
- oleskella ja yöpyä tilapäisesti alueilla, joilla liikkuminenkin on sallittua
- veneillä ja meloa
- poimia luonnonmarjoja, sieniä ja rauhoittamattomia kasveja
- onkia ja pilkkiä* (katso poikkeukset: eraluvat.fi)
*Onkiminen ja pilkkiminen eivät tarkasti ottaen ole jokaisenoikeuksia vaan kuuluvat jokaisenoikeuksiin rinnastettaviin yleiskalastusoikeuksiin.
Et saa
- kalastaa ja metsästää ilman asianmukaisia lupia
- tehdä avotulta toisen maalle (lisätietoa alempana)
- roskata ympäristöä
- ajaa moottoriajoneuvolla maastossa (katso määritelmä: eraluvat.fi)
- häiritä lintuja tai muita eläimiä tai niiden pesintää
- aiheuttaa häiriötä tai haittaa toisille tai ympäristölle
- kaataa tai vahingoittaa kasvavia puita
- ottaa kuivunutta tai kaatunutta puuta
- ottaa sammalta, jäkälää tai maa-ainesta
- pitää koiraa kytkemättömänä (1.3.–19.8.)
Kansallispuistot ja luonnonsuojelualueet erityisalueita
Jokaisenoikeudet (ent. jokamiehenoikeudet) on laajasti Suomessa pätevä yleisohje, mutta luonnonsuojelualeilla, kuten kansallispuistoissa ja luonnonpuistoissa ne eivät ole välttämättä sellaisenaan voimassa. Kansallispuistoissa voi olla voimassa vyöhykejako, minkä perusteella esimerkiksi leiriytyminen tai tulenteko saattaa olla eri tavoin rajoitettua tai vapaampaa, riippuen siitä, minkä vyöhykkeen alueella kulloinkin oleilee. Kunkin alueen säännöt voivat olla yksilöllisiä, joten ne tulee aina tarkistaa etukäteen.
Kalastajan kannalta huomionarvoista on, että vaikka yleiskalastusoikeudet ovat voimassa kansallis- ja luonnonpuistoissa, niin liikkumista rajoittavat säädökset voivat estää joillekin kalavesille pääsyn, erityisesti luonnonpuistoissa.
Tulenteko – Saako Lapissa tehdä nuotion mihin vain?
Tulenteko mielletään helposti jokaisenoikeuksiin, jota se ei varsinaisesti ole. Metsähallitus on kuitenkin antanut yleisen luvan tulentekoon maastossa valtion mailla mm. Lapissa, mikäli puolen kilometrin sisällä ei ole huollettua tulipaikkaa. Lapissa saa siis lähtökohtaisesti tehdä nuotion, kuitenkin harkintaa käyttäen.
Vaelluksella voi olla mukavaa paistella nuotiolla vaikkapa tikkuharjusta tai kuivatella varusteita. Nuotio tulee tehdä harkitusti ja luontoa säästäen. Tulentekoon saa käyttää maassa olevia kuivia oksia, risuja ja pieniä juurakoita. Karuilla ja puuttomilla alueilla vaeltajan on hyvä muistaa, että poltettavaa puuta ei välttämättä löydy helposti. Jos läheisyydessä on jo toisten vaeltajien tai kalastajien tekemä nuotiopohja, kannattaa käyttää sitä. Jos teet tulet huolletulle nuotiopaikalle, käytä polttopuuta maltillisesti.
Retkikeitin on useissa tilanteissa nuotiota parempi, luontoa säästävämpi ja turvallisempi vaihtoehto ruoan laittamiseen. Retkikeitintä on luvallista käyttää myös metsäpalovaroituksen aikana.
Poikkeuksia yleiseen tulentekolupaan tekevät luonnonsuojelualueet, kuten kansallispuistot. Useimmissa kansallispuistoissa tulenteko on sallittu vain huolletuilla tulentekopaikoilla. Paikat on merkitty retkeilykarttoihin ja esimerkiksi retkikartta.fi -palveluun.
Ruohikko- ja metsäpalovaroitus
Huom. Ruohikko- ja metsäpalovaroituksen aikana avotulenteko on kaikilla alueilla kielletty. Tämä koskee myös huollettuja nuotiopaikkoja. Tulen voi kuitenkin tehdä tupien ja keittokatosten hormillisiin tulisijoihin. Retkikeitintä saa käyttää metsäpalovaroituksen aikana.
Avotulenteko on kielletty myös silloin, kun olosuhteet kuivuuden, kovan tuulen tai muun syyn takia ovat sellaiset, että metsäpalon vaara on ilmeinen.
Täsmentäviä kysymyksiä ja vastauksia tulentekoon liittyen (ymparisto.fi)
Hanke on saanut avustusta kalastonhoitomaksuvaroista Lapin ELY-keskukselta sekä Suomen Vapaa-ajankalastajien keskusjärjestöltä.
