Tämä artikkeli koskee kalastuskohteita Suomen Lapissa. Klikkaamalla pääset Ruotsin Lapin (Norrbotten) vinkkeihin. Artikkeli Norjan Lapista (Finnmark ja Tromssa) on tulossa myöhemmin.
Suomen Lapin kalapaikat
Suomen Lapista löytyy lukuisia erämaita ja kalastuskohteita retkeilevälle kalastajalle. Mitä enemmän on valmis patikoimaan, sitä laajemmaksi muuttuu mahdollisten erämaavesien kirjo. Tässä artikkelissa käydään pääpiirteittäin läpi kalastuksen kannalta olennaisempia erämaa-alueita ja kalapaikkoja Suomen Lapissa. Ajatuksena ei ole vinkata täsmällisiä kohteita, vaan jakaa kohdesuunnittelun avuksi yleistä tietoa ja pääpiirteitä näistä erämaa-alueista ja niiden kalastosta. Alueet on esiteltynä sijainnin mukaan lännestä itää kohti edeten ja Suomi-neidon päälaen kautta kiertäen.
Esittelyiden lopussa olevista linkeistä voit tutustua alueeseen sekä tarvittaviin kalastuslupiin tarkemmin. Huomioithan, että jos alue on jaettu lukuisiin pieniin lupa-alueisiin, linkkilistaukseen on nostettu vain olennaisimmat. Lupa-alueissa voi tapahtua vuosittain muutoksia, joten tarkista aina ajankohtainen tieto lupa-alueiden linkeistä. Ajankohtaisen tiedon näet lupa-alueen sivulta klikkaamalla karttatiedostot ja esitteet -painiketta. Sieltä pääset myös lataamaan kartan, josta näet mahdolliset erityislupaa vaativat ja lupaan kuulumattomat alueet.
Huomioithan, että saat kalastaa yhdellä vavalla pelkällä kalastonhoitomaksulla suurimmassa osassa järviä ja lampia (tarkista poikkeukset: kalastusrajoitus.fi). Erillinen aluekohtainen kalastuslupa tarvitaan vaelluskalavesistöjen koski- ja virtapaikoissa kalastamiseen sekä uisteluun usealla vavalla. Lue lisää kalastusluvista Lappiin.
Sitten kun laajempi kalastuskohde tai erämaa-alue on valittu, alkaa kartan ja ilmakuvien tarkempi syynäys ja kalapaikan kartoittaminen. Tätä on käsitelty omassa artikkelissaan.
Sisällys:
Käsivarren erämaa
Enontekiö
Kalastus Käsivarren erämaassa
Käsivarren erämaa on yksi Suomen Lapin laajimmista erämaista. Maisemaltaan Käsivarren erämaata luonnehtii pohjoisosan yli kilometrin kohoavat tunturit, keskiosan vaihteleva tunturipaljakka ja tunturikoivikko sekä eteläosan laajat ja alavat suoalueet. Jalkaisin liikkuvan näkökulmasta alue vaihtelee helposta avomaastosta vaativiin louhikoihin ja puskaisiin jokivarsiin. Käsivarren erämaasta löytyy paljon otollisia kalapaikkoja: vaihtelevasti sekä suuria, että pieniä jokia ja järviä. Vaihtelevuutta on myös vertikaalisuunnassa, sillä korkeimmat kalastettavat vesistöt löytyvät yli kilometristä matalimpien sijaitessa vain muutaman sata metriä merenpinnan yläpuolella.
Käsivarren Lapin alueelta löytyy kaikki Lapin tyypilliset vapakalastajan kohdekalat. Pohjoisosissa kalastus keskittyy usein pääosin nieriään eli rautuun sekä taimeneen ja harjukseen, osin siikaankin. Alueelta löytyy myös haukea ja ahventa sekä Lätäsenoon ja sen muutamiin sivujokiin nousevaa lohta. Korkeimmat tunturijärvet pitävät sisällään saaliskaloista pelkästään rautua. Alemmas laskeuduttaessa rautua esiintyy vähemmän, ja lajikirjoon liittyy yleensä ensin taimen, sitten harjus, siika, hauki ja ahven.
Monipuolisimmilla Käsivarren erämaan alueilla voi kalastaa niin rautua, taimenta, harjusta, siikaa kuin haukeakin vain muutaman kilometrin säteellä. Kaloja alueella on todennäköisesti lähes kaikissa riittävän syvissä, pohjaan jäätymättömissä vesistöissä. Huomion arvoista on, että Käsivarren erämaassa – joka on keskimäärin muuta Lappia selkeästi korkeampaa aluetta – harjusta tavataan korkeimmillaan noin 650 metrin korkeuksilla, kun lähes koko muussa Lapissa ei edes ole juuri vesistöjä enää noilla korkeuksilla.
Elinvoimaisten kalakantojen osalta kalastuskohteeksi voi suositella ainakin pohjoisosan kymmeniä rautujärviä sekä hiukan alempana virtaavia hyvällä harjuskannalla varustettuja jokivesiä. Käsivarren Lapin metsäisemmiltä seuduilta voi löytää hienoja hauki- ja ahvenkeskittymiä, joissa mulii suuriakin yksilöitä.
Käsivarren erämaan syrjäisimpiin kolkkiin kertyy maantieltä matkaa jopa 40 kilometriä, mutta erinomaisia kalapaikkoja löytääkseen ei onneksi tarvitse patikoida ääripäähän. Erämaa-alueelle voi lähteä vaeltamaan Kilpisjärven kylältä luontotalon parkkipaikalta, sekä useista kohdista pitkin käsivarren tietä. Osalle alueista tulee lyhin matka Norjan puolelta Didnojoen varrelta tai Haltin pohjoispuolella sijaitsevan Guolasjärven ylänkötien päädystä.
Kalastuslupa Käsivarren erämaahan, Poroenolle, Torisenolle ja Lätäsenolle
Vapalupa-alueet Käsivarsi-Tarvanto ja Karesuvanto-Hetta kattavat pääosan Käsivarren erämaasta. Poikkeuksen tekevät esimerkiksi Käsivarren itäosissa virtaavat Poroeno, Toriseno ja Lätäseno, joihin tarvitaan erilliset kalastusluvat. Huomioithan, että saat kalastaa yhdellä vavalla pelkällä kalastonhoitomaksulla suurimmassa osassa järviä ja lampia (tarkista poikkeukset: kalastusrajoitus.fi).
→ 1401 Käsivarsi-Tarvanto
→ 1402 Karesuvanto-Hetta
→ 1423 Lataseno
→ 1432 Poroeno
→ 1426 Toriseno
→ luontoon.fi – Käsivarren erämaa
Pöyrisjärven erämaa
Enontekiö
Kalastus Pöyrisjärven erämaassa
Pöyrisjärven erämaa on suuri erämaa, joka avautuu Enontekiössä Hetan keskuksen pohjoispuolella. Alue kätkee sisäänsä suuren määrän kiinnostavia kalastuspaikkoja niin järviä kuin jokiakin. Pöyrisjärven erämaa on pinnanmuodoiltaan Käsivarren alueeseen verrattuna melko tasainen, mutta maisemaltaan silti vaihteleva. Pöyrisjärven erämaassa vaeltaja kohtaa niin suuria hiekkaisia alueita ja “dyynejä”, vetisiä soita, tutkimattomia järviä kuin laajoja tunturikoivikkoalueitakin.
Pöyrisjärven erämaassa riittää kalapaikkoja ja tutkittavaa vaeltajalle. Kalasto on vaihtelevaa, sillä saaliina voi olla rautu, taimen, harjus, siika, ahven tai hauki. Erämaa-alueen luoteisosassa lainehtivan Pöyrisjärven ympäristö houkuttelee erityisesti suurten harjusten vuoksi, mutta siiman päähän voi Pöyrisjärven seudulla saada myös kookkaan taimenen tai raudun. Alue on myös tunnettu erittäin suureksi kasvavista ahvenista.
Kalastuslupa Pöyrisjärven erämaahan ja Pöyrisjoelle:
Karesuvanto-Hetta vapalupa-alue kattaa Pöyrisjärven erämaan lähes kokonaisuudessaan. Joitakin poikkeuksia löytyy, sillä ainakin Pöyrisjoki on rajattu omaksi lupa-alueekseen. Huomioithan, että saat kalastaa yhdellä vavalla pelkällä kalastonhoitomaksulla suurimmassa osassa järviä ja lampia (tarkista poikkeukset: kalastusrajoitus.fi).
→ 1402 Karesuvanto-Hetta
→ 1449 Pöyrisjoki
→ luontoon.fi – Pöyrisjärven erämaa
Lemmenjoen kansallispuisto
Inari, Kittilä
Kalastus Lemmenjoen kansallispuistossa
Lemmenjoen kansallispuisto on Suomen suurin kansallispuisto. Alueen voi jakaa karkeasti kolmeen osaan: itäosassa virtaavaan Lemmenjokeen, sekä sen pohjois- länsi- ja eteläpuoleen. Lemmenjoen kansallispuistossa on vaihtelevasti sekä pieniä järviä että virtavesiä ja Lemmenjoen sivujokia.
Tavoiteltavat kalalajit ovat Lemmenjoen kansallispuistossa pääasiassa harjus ja taimen. Harjusta alueelta löytyy useista virtavesistä sekä järvistä. Kookkaaksi harjus kasvaa erityisesti Vaskojoella, joka on jaettu suurimmaksi osaksi kahteen lupa-alueeseen. Myös hauki ja ahven ovat tuttuja saaliita Lemmenjoen kansallispuistossa kalastavalle.
Kalastuslupa Lemmenjoen kansallispuistoon ja Lemmenjoelle
Lemmenjoelle on ostettavissa oma kalastuslupa ja ympäröivä kansallispuisto on jaettu erillisiin osiin. Huomioithan, että saat kalastaa yhdellä vavalla pelkällä kalastonhoitomaksulla suurimmassa osassa järviä ja lampia (tarkista poikkeukset: kalastusrajoitus.fi). Kansallispuiston alueella retkeillessä ja kalastaessa täytyy muistaa kansallispuistoa koskevat rajoitukset ja säännöt.
→ 1508 Lemmenjoen kansallispuisto
→ 1509 Lemmenjoki
→ 1531 Vaskojoki, Lemmenjoen kansallispuisto
→ 1532 Vaskojoki, alaosa
→ luontoon.fi – Lemmenjoen kansallispuisto
Hammastunturin erämaa
Inari, Kittilä, Sodankylä
Kalastus Hammastunturin erämaassa
Hammastunturin erämaa sijaitsee suurimmaksi osaksi Inarin kunnassa Ivalon länsipuolella, Lemmenjoen ja Urho Kekkosen kansallispuistojen välissä. Maasto on alueella vaihtelevaa ja maisemaa piirtävät sekä metsäiset huiput että puuttomat tunturit. Joitakin virtavesiä Hammastunturin erämaassa on, mutta parhaat kalapaikat löytyvät pääosin metsäisiltä järviltä. Alueella tavataan ahventa, haukea, harjusta, siikaa, taimenta ja paikoin rautua. Hammasjärvi ja sen ympäristön järvet ovat otollisia paikkoja kalastukseen. Alueen eteläosassa virtaava Ivalojoki on myös sopiva kalastuskohde.
Kalastuslupa Hammastunturin erämaahan ja Ivalojoelle
Hammastunturi-Sarmitunturi -vapalupa-alue kattaa suuren osan Hammastunturin erämaasta. Erillisiä lupa-alueita on lisäksi esimerkiksi Ivalojoki, joka on vielä jaettu useaan osaan. Ivalojoessa on myös joitain erityissääntöjä kalastuksen osalta. Huomioithan, että saat kalastaa yhdellä vavalla pelkällä kalastonhoitomaksulla suurimmassa osassa järviä ja lampia (tarkista poikkeukset: kalastusrajoitus.fi).
→ 1503 Hammastunturi-Sarmitunturi
→ 1583 Ivalojoki, Lemmenjoen kansallispuisto
→ 1582 Ivalojoki, Kuttura
→ 1581 Ivalojoki, Toloskoski-Appisjokisuu
→ luontoon.fi – Hammastunturin erämaa
Muotkatunturin erämaa
Utsjoki, Inari
Kalastus Muotkatunturin erämaassa
Muotkatunturin erämaa on Utsjoen ja Inarin kuntien alueella sijaitseva suuri erämaa-alue. Aluetta luonnehtii suuret tunturipaljakat ja laajat suot. Muotkatunturin erämaa sulkee sisäänsä sekä virtavesiä että järviä ja lampia. Hankala maasto pitää kävijämäärän ja kalastuspaineen maltillisena ja Muotkatunturin kalapaikat voivatkin yllättää kalastajan.
Muotkatuntureille suuntaava vaparetkeilijä pääseekin halutessaan todelliseen erämaan rauhaan. Pääkalana alueella on harjus, mutta myös taimenta ja haukea esiintyy. Vapaa saattaa taivuttaa myös myös ponteva siika tai ahven.
Kalastuslupa Muotkatunturin erämaahan ja Kielajoelle
Muotkatunturin erämaassa kalastava tarvitsee Muotkatunturi-Kaldoaivin kalastusluvan. Alueen pohjoisosissa virtaavalle Kielajoelle (joen yläosat) on oma lupansa. Huomioithan, että saat kalastaa yhdellä vavalla pelkällä kalastonhoitomaksulla suurimmassa osassa järviä ja lampia (tarkista poikkeukset: kalastusrajoitus.fi).
→ 1501 Muotkatunturi-Kaldoaivi
→ luontoon.fi – Muotkatunturin erämaa
→ 1523 Kielajoki
Paistunturin erämaa
Utsjoki, Inari
Kalastus Paistunturin erämaassa
Paistunturin erämaa sijaitsee pääosin Utsjoen kunnassa Karigasniemen ja Utsjoen välissä. Kevon luonnonpuisto jakaa alueen kahteen osaan. Luonnonpuistossa kalastaminen on kielletty ja kulkemisessa sekä leiriytymisessä on omia rajoitteita. Paistunturin erämaalle on tyypillistä tunturikankaat ja -koivikot sekä tuntureiden väliin jäävät suot. Alueelta löytyy vaihtelevasti kalastettavia järviä ja virtavesiä.
Paistunturin erämaan tyypillistä kalastoa on rautu, taimen ja harjus, mutta myös ahventa, haukea ja siikaa ui sen vesissä. Laajana erämaana alue sopii hyvin kalastusvaeltajan kohteeksi.
Kalastuslupa Paistunturin erämaahan ja Kaamasjoelle
Paistunturin vapalupa-alue kattaa suuren osan Paistunturin erämaan kalavesistä. Eteläisin osa erämaasta kuuluu kuitenkin Kaldoaivi-Muotkatunturi vapalupa-alueeseen. Myös eteläkolkassa virtaavalle Kaamasjoelle tarvitaan erillinen lupa. Huomioithan, että saat kalastaa yhdellä vavalla pelkällä kalastonhoitomaksulla suurimmassa osassa järviä ja lampia (tarkista poikkeukset: kalastusrajoitus.fi).
→ 1301 Paistunturi
→ luontoon.fi – Paistunturin erämaa
→ 1542 Kaamasjoki
→ Video: Kumivenevaellus Kiela-Kaamasjoella
Kaldoaivin erämaa
Utsjoki, Inari
Kalastus Kaldoaivissa
Kaldoaivin erämaa, Lapin erämaista suurin, sijaitsee aivan Suomen pohjoisimmassa kolkassa, karkeasti katsoen Utsjoen ja Sevettijärven välissä. Kaldoaivin maisemaa luonnehtivat laajat, avarat tunturiylängöt sekä maltilliset pinnanmuotojen vaihtelut. Kaldoaivi rajaa sisäänsä monipuolisesti eri kokoluokan jokia ja järviä, mikä tarjoaa mahdollisuuden valita kalastuskohteita laajalla kirjolla. Sekä avotunturia että metsää on Kaldoaivissa laajalti.
Kaldoaivin kalastoon kuuluvat vahvasti harjus, taimen ja hauki. Myös rautua, siikaa ja ahventa tavoittaa Kaldoaivista hyvin. Harjuksen keskikoko on paikoin suuri, eikä kiloluokan harjus ole Kaldoaivin erämaavesillä tavaton vavan taivuttaja. Myös raamikas taimen on Kaldoaivissa mahdollinen, mutta pulleamman pilkkukyljen löytäminen vaatii usein enemmän työtä. Kaldoaivin erämaajärvillä haaviin saattaa päätyä myös mukavan kokoinen ahven tai hauki.
Kalastuslupa Kaldoaiviin
Kaldoaivin erämaa on jaettu lupien osalta Inarin ja Utsjoen kunnanrajojen mukaan kahteen suureen alueeseen. Kaldoaivissa kalastamiseen tarvitset joko Muotkatunturi-Kaldoaivi tai Kaldoaivi vapalupa-alueen kalastusluvan. Näätämöjoki ei kuulu tähän lupa-alueeseen. Huomioithan, että saat kalastaa yhdellä vavalla pelkällä kalastonhoitomaksulla suurimmassa osassa järviä ja lampia (tarkista poikkeukset: kalastusrajoitus.fi).
→ 1501 Muotkatunturi-Kaldoaivi
→ 1302 Kaldoaivi
→ 1566 Naatamojoki, yläosa
→ 1565 Naatamojoki, alaosa
→ luontoon.fi – Kaldoaivin erämaa
→ Video: Kalastusvaellus Kaldoaivin erämaahan
Vätsärin erämaa
Inari
Kalastus Vätsärissä
Vätsärin erämaa sijaitsee Suomi-neidon takaraivolla, Inarissa, Inarijärven koillispuolella. Kalastajaa kiinnostavat erityisesti Vätsärin vaihtelevan kokoiset ja syvät, läpikirkkaat järvet. Jokivesiä on Vätsärin erämaassa vähemmän, mutta joitakin löytyy. Vätsäri on yleispiirteeltään vesistöjen halkomaa karua männikköä. Erityispiirteitä Vätsärille ovat jyrkät, nopeasti syvenevät rannat, joten kahlaaminen on rantakalastajalle Vätsärissä monesti tarpeetonta kalapaikkoja tavoittaakseen.
Jalkaisin seutu on monilta osin haastavaa edetä ja suunnistaminen vaatii keskittymistä. Packraft, kanootti tai muut vesikulkuneuvo on Vätsärin alueen syvillä järvillä oivallinen apu sekä liikkumiseen että kalastamiseen.
Vätsärin kalasto on monipuolista, sillä siiman päähän voi kirkaista vesistä tarttua rautu, taimen, harjus, siika, ahven tai hauki. Parhaita kalastuskohteita ovat muun muassa pohjoisesta etelää kohti lueteltuina Vainosjärvi, Tuulijärvi, Iso ja Pikku Rovijärvi, Äälisjärvi, Lujapuolijärvi sekä Surnujärvi. Syville järville painavat, pitkälle lentävät ja nopeasti uppoavat vieheet ovat usein hyvä valinta.
Kalastuslupa Vätsäriin
Vätsärin kalastusluvaksi tarvitset Vätsärin vapalupa-alueen luvan. Huomioithan, että saat kalastaa yhdellä vavalla pelkällä kalastonhoitomaksulla suurimmassa osassa järviä ja lampia (tarkista poikkeukset: kalastusrajoitus.fi). Vätsärissä virtavesiä ja rajoitusvesistöjä on vähän, joten kalastonhoitomaksu mahdollistaa laajan kalastamisen.
→ 1502 Vätsäri
→ luontoon.fi – Vätsärin erämaa
→ Bloginosto: Kalastusvaellus Vätsärissä & 5 vinkkiä
Inarijärvi
Inari
Kalastus Inarijärvellä
Inarijärvi on Suomen kolmanneksi suurin järvi ja siinä on runsas kalasto. Lajistoon kuuluvat ainakin harjus, taimen, rautu, siika, järvilohi, ahven ja hauki. Harjukset lymyilevät useimmiten järven matalikoissa, kun taas muut lohikalat, kuten taimen ja rautu, uivat syvemmällä. Syvän ja matalan reunat ovat hyviä ottipaikkoja myös Inarijärvellä.
Inarijärvelle tyypillisiä saaria, matalikkoja ja selkiä on paljon, minkä myötä myös kalapaikkoja riittää tutkittavaksi. Inarijärvellä kalastetaan pääasiassa veneellä, mutta retkeilijä voi olla liikkeellä myös meloen. Suurilla selillä liikkuminen edellyttää kokemusta ja järjenkäyttöä, sillä tuulelle altis aava alue muodostaa nopeasti isoja aaltoja. Onnettomuuden sattuessa rantaan on pitkä matka.
Kalastuslupa Inarijärvelle
Inarijärvellä kalastamiseen riittää kalastonhoitomaksu, jos kalastat yhdellä vavalla. Useammalla vavalla uistelemiseen tarvitset Inarijärven vapalupa-alueen kalastusluvan. Oheisista linkeistä löydät myös lisätietoa Inarijärvellä melomiseen ja retkeilyyn.
→ 1504 Inarijärvi
→ luontoon.fi – Inarijärvi melojille
→ luontoon.fi – Inarin retkeilyalue
Tsarmitunturin erämaa
Inari
Kalastus Tsarmitunturin erämaassa
Tsarmitunturin erämaa on mielenkiintoinen, kokoluokaltaan pienempi kalastuskohde Lapissa. Se sijaitsee Ivalon Nellimin ja Raja-Joosepin muodostaman alueen sisällä. Tsarmitunturin erämaan keskiössä kohoaa Sarmitunturin ylänkö ja sen korkein kohta, Akalauttapää. Alueen vesistö koostuu suurimmaksi osaksi järvistä, mutta kalastaja tavoittaa myös jokivesiä.
Kalastaja tavoittaa Tsarmitunturin erämaasta ainakin taimenta, harjusta, ahventa ja haukea. Keskikoko ei välttämättä ole sitä pohjoisen suurinta, mutta hyviä kalapaikkoja kyllä löytyy. Tsarmitunturin alue on myös vähemmän kalastettua seutua, minkä myötä ennakkoluuloton kalastaja voi päästä yllättymään iloisesti.
Kalastuslupa Tsarmitunturin erämaahan
Tsarmitunturin erämaan lammissa ja järvissä saa yleisesti kalastaa yhdellä vavalla pelkällä kalastonhoitomaksulla (tarkista poikkeukset: kalastusrajoitus.fi). Tarvitset Hammastunturi-Sarmitunturi vapalupa-alueen kalastusluvan kalastaaksesi Hammastunturien puolen virtavesissä tai rajoitusalueilla.
→ 1503 Hammastunturi-Sarmitunturi
→ luontoon.fi – Tsarmitunturin erämaa
Urho Kekkosen kansallispuisto (UKK-puisto)
Inari, Sodankylä, Savukoski
Kalastus Urho Kekkosen kansallispuistossa
Urho Kekkosen kansallispuisto on suuri erämaa-alue Lapin itäosassa. Urho Kekkosen kansallispuisto tai lyhyemmin UKK-puisto on Suomen toiseksi suurin kansallispuisto ja erittäin suosittu retkeilykohde – eikä sitä kannata kalastuskohteenakaan sivuuttaa. Maisemaa sävyttävät niin suuret tunturialueet, laajat suot kuin metsäiset alueetkin. Kalastajaa kiinnostavat sinisenä karttaan merkatut kohteet, ja UKK-puistosta löytyykin mukavasti hyviä kalapaikkoja, niin jokivesiä kuin järviäkin.
Virtaavista vesistä tunnetuimpia kalastuskohteita lienevät Luttojoki ja siihen yhdistyvä Suomujoki sekä Nuorttijoki, jonka alaosa kiemurtelee Urho Kekkosen kansallispuiston kaakkoisosassa. Alueen monipuoliseen kalastoon kuuluvat muun muassa taimen, harjus ja siika, ahven ja hauki. Parhaimmillaan “Urkin” erävesillä kalastaja voi löytää siiman päästä usean kilon taimenen tai puolen metrin mitan ylittävän harjuksen.
Yleisimpiä kalareissun lähtöpaikkoja ovat pohjoispuolella Raja-Jooseppi ja Suomujoen Aittajärvelle johtava metsäautotie sekä Kiilopään alue. Autio- ja varaustupia sekä tulentekopaikkoja on Urho Kekkosen kansallispuistossa lukuisia, mikä helpottaa leirielämää ja evästelyä kalastuksen lomassa. Liikkuminen alueella on pääosin helppoa, sillä vaeltajat ovat tallanneet paljon polkuja tunturiin.
Kalastuslupa Urho Kekkosen kansallispuistoon, Suomujoelle ja Luttojoelle
Urho Kekkosen kansallispuisto on jaettu kalastuslupien osalta useisiin eri lupa-alueisiin. Suomujoki ja Luttojoki on rajattu omiksi lupakohteikseen. UKK-puistossa on myös joitakin täysin rauhoitettuja jokia, kuten Muorravaarakanjoki ja Kulasjoki. Huomioithan, että saat kalastaa yhdellä vavalla pelkällä kalastonhoitomaksulla suurimmassa osassa järviä ja lampia (tarkista poikkeukset: kalastusrajoitus.fi).
→ 1505 Urho Kekkosen kansallispuisto
→ 1551 Suomujoki
→ 1545 Luttojoki
→ luontoon.fi – Urho Kekkosen kansallispuisto
→ Bloginosto: Kanootti-kalastusvaellus Suomujoella
Hanke on saanut avustusta kalastonhoitomaksuvaroista Lapin ELY-keskukselta sekä Suomen Vapaa-ajankalastajien keskusjärjestöltä.
