Kalastusvaellus on tutkimusretki
Miten löytää se oma kalapaikka Lapin laajoista erämaista? Kalastusvaelluksen suunnittelun kutkuttavin vaihe on kohteen valitseminen. Lapin kalavedet saavat kartantutkijan sormet syyhyämään. Hyvä kohdesuunnittelu palkitsee perillä!
Vaikka onnistunut kalastusvaellus on paljon muutakin kuin saalis, silläkin on oma merkityksensä. Ehkä jopa saalista olennaisempaa on päästä kalastamaan paikoille, jossa hyvään saaliiseen on mahdollisuus, vaikkei sellainen sillä kertaa osuisikaan kohdalle. Tällaisen Lapin kala-apajan löytymisessä tärkeintä on pohjatyö jo paljon ennen vaellusta, useimmiten kartan ja ilmakuvien ääressä. Tämä pohjatyö ulosmitataan sitten itse vaelluksella, kun näitä etukäteen mietittyjä kalapaikkoja pääsee tutkimaan vieheiden ja perhojen kanssa. Hienon kalan taistellessa siiman päässä kohdesuunnittelija voi mielessään taputtaa itseään olalle.
Tässä oppaassa keskitytään Lapin erämaavesillä kalastamiseen eli vaelluskalastamiseen. Niin sanotuilla tienvarsipaikoilla voi olla aivan yhtä hyvä mahdollisuus kelpo saaliisiin tai suuriin yksilöihin kuin syrjäisissä kohteissa. Kalastusvaelluksesta puhuttaessa ajatus on kuitenkin yleensä suunnata erämaahan sivistyksen ulkopuolelle. Sen oman erämaa-apajan löytämisessä ja rinkan kantamisessa motivoi myös se, että kalastuspaine on syrjävesillä todennäköisesti paljon pienempi, kalat kenties vähemmän arkoja ja kalakannat parempivoimaisia. Oman kalapaikan etsiminen on viisas valinta myös kestävän kalastuksen periaatteiden näkökulmasta.
Sisällys:
Miten löytää hyvä kalapaikka Lapista?
Suomen Lapin tunnetuimmat erämaakohteet tulikin esiteltyä oppaassa jo aiemmin. Vielä kun mukaan otetaan lisäksi Norjan (Finnmark ja Tromssa) ja Ruotsin pohjoisosat (Norrbotten) niin innokkaimmallekin vaelluskalastajalle riittää koluttavaa koko eliniäksi, vaikka rinkka nousisi selkään useammankin kerran vuodessa. Mitä enemmän on valmis patikoimaan, sitä laajemmaksi muuttuu mahdollisten erämaavesien kirjo.
Runsaudenpulassa onkin hyvä rajata valtava vaihtoehtojen määrä muutamiin itselle sopiviin pienempiin alueisiin tai kohteisiin, joista valita lopulta se toimivimman oloinen vaihtoehto. Armollista ja palkitsevaa kohdevaihtoehtojen pallottelemisesta tekee se, että lähes jokaisesta erämaalammesta ja -joesta löytyy edes jonkinlainen kalakanta. Kohdesuunnittelijan tehtäväksi jää valita lukuisista vaihtoehdoista jokin sopivan kulkumaaston ja etäisyyden päässä oleva vaihtoehto.
Kalapaikan valintaa rajaa muun muassa käytettävissä oleva aika ja se, mikä kala on erityisesti haaveissa. Esimerkiksi raudun ollessa kohteena, kannattaa katseet usein suunnata eri alueiden korkeimmalla sijaitseviin vesistöihin. Sen sijaan vaikkapa harjusta havittelevan tulee suunnata hieman alavammille maille (kohteen valintaan vaikuttavia ja sitä rajaavia tekijöitä on käsitelty omassa artikkelissaan).
Kalan etsiminen alkaa kartalta
Kun kohde-erämaa tai -alue on valittu alkaa kohteen täsmällisempi tutkiminen. Oman kala-apajan voi löytää monenlaisista paikoista, eikä yleispäteviä ohjenuoria ole olemassa. Yleisesti sanottuna kartalla erityisen lupaava ja monipuolinen kohdealue-kokonaisuus on sellainen, jossa on maltillisilla korkeuseroilla varustettua, vaihtelevaa jokialuetta välisuvantoineen tai järvilaajentumineen. Samoin järvi, johon laskee useampi joki, on melko varmasti kalaisa kohde, johon kannattaa uhrata parikin päivää reissusta.
Karttakuvan yleisilmeen lisäksi myös seudun ilmakuvat on hyvä klikata auki. Ilmakuvista näkee etenkin kirkkaissa vesissä usein karkean syvyyden sekä virvavesien koskipaikat. Mitä tummempi sävy on, sitä syvempi on kyseinen kohta vesistössä. Näitä syviä ja matalia vesistöjä tai yksittäisiä spotteja – oli ne sitten kiinnostavia tai vältettäviä – voi merkitä muistiin paperikarttaan, mutta tarkempi keino on tallentaa ne puhelimeen kuvakaappauksina.
Myös vesistöjen syvän ja matalan rajat näkyvät joskus ilmakuvissa, ja ne ovat usein hyviä kalapaikkoja. Syvyyden tulkintaa ilmakuvista voi tosin hämätä pohjan pimentävä kasvillisuus ja tumma mutapohja. Todella matalat vesistöt erottuvat kuitenkin ilmakuvista varsin hyvin. Jokien isommat koskipaikat ja putoukset erottuvat ilmakuvissa selkeästi valkoisina.
Nettikartat ja ilmakuvat Lappiin
→ Suomi, esim. retkikartta.fi
→ Norja: norgeskart.no
→ Ruotsi: minkarta.lantmateriet.se
Vinkkejä kalapaikkojen kalastamiseen on poimittu omaan artikkeliinsa.
Virtavedet – Monipuolinen joki houkuttaa kalaa ja kalastajaa
Kohteeksi mietittävän joen ilmakuvia tutkiessa kannattaa erityisesti keskittyä siihen, että joki ei vaikuta liian matalalta ja että siitä löytyy vaihtelevasti sekä koskea että suvantoja. Myös jokien laajentumat, lompolot ja järvet ovat kiinnostavia kalapaikkoja. Leveämpi pooli tai lompolo, johon joki laskee tuoden hapekasta vettä sekä ravintoa, on usein kokeilemisen arvoinen paikka. Monipuolinen jokiekosysteemi luo potentiaaliset mahdollisuudet sekä laajalla kalalajikirjolle että elinvoimaisille kalakannoille.
Ilmakuvista voi nähdä myös mahdolliset jokivarressa kulkevat polut, jopa yksittäisiä telttojakin. Tällainen saattaa kieliä sekä hyvästä kalapaikasta että suuremmasta kalastuspaineesta.
Pitkältä matkalta kapea, rännimäinen jokialue, jossa on ilmakuvien perusteella paljon valkoista väriä, tarkoittaa jatkuvaa koskea, kenties putouksia ja jyrkkää vaikeakulkuista rantaa. Kala ei välttämättä viihdy tällaisella osuudella niin hyvin, eikä tällaista koskipätkää ole myöskään kovin helppoa kalastaa. Usean metrin korkuiset, suorat vesiputoukset voivat myös katkaista kalojen kulkureitin ylävirtaan, joskin putouksen ala- tai yläpuolelle voi silti jäädä potentiaalisia ottipaikkoja.
Kapea laakson pohjalla virtaava joki on altis nopeille muutoksille vedenkorkeuksissa. Rankkasateiden yllättäessä tällainen kohde voi olla haastava niin kalastamisen kuin leirielämänkin osalta. Tällaisella alueella tulee leiri pystyttää riittävän kauas rannasta äkillisen vedennousun varalta.
Naapurimaidemme jäätiköiden sulamisvesistöt erottuvat valkosävyisinä ilmakuvissa. Tällaiset joet eivät ole kalastajan ykköskohteita. Samoin kartan ja ilmakuvien perusteella pitkät ja kuivan oloiset jokialueet kannattaa ehkä suosiolla jättää pois laskuista, ellei kohteesta ole parempaa tietoa.
Järvet – Etsi riittävän syvää ja rikkonaista vettä, jossa on läpivirtaus
Syvemmät järvet, joissa on laskeva ja lähtevä joki, ovat yleensä otollisia kalapaikkoja Lapissa. Kun olet löytänyt sopivan järven kohdeseudultasi, kannattaa keskittyä pariin muuhunkin seikkaan ilmakuvissa. Onko järvessä sopivasti lahden pohjukoita, leveämpiä alueita ja niemennokkia? Löytyykö syvänteiden reuna-alueita, salmia, kapeikkoja tai saaria? Tällainen rikkonaisuus järven profiilissa kiinnittää kalastajan huomion. Kuitenkin järvessä kuin järvessä voi olla hyvin kalaa, vaikka se ei näyttäisi ilmakuvassa oppikirjamaiselta, vaan systemaattisen pyöreältä ja syvältä montulta.
Kauttaaltaan matalat järvet ilman jokiyhteyksiä pitävät harvoin sisällään suurta kalasaalista, joten tällaisia kannattaa välttää.
Packraft vaeltamisen ja kalastamisen apuna
Jos suunnitteilla on melontavaellus, se määrittää vaelluksen suunnittelua alusta asti. Sen sijaan patikkavaelluksellekin on mahdollista yhdistää melonnan hyötyjä esimerkiksi ilmatäytteisen reppulautan eli packraftin avulla. Muutamien kilojen painoinen packraft voi olla tietyissä tilanteissa perusteltu lisätaakka. Packraft voi laajentaa ulottuvuutta järvikalastuksessa rantakaistaleen ulkopuolelle. Jos vaelluksella edetään paikasta A paikkaan B ja vesireitti on yhtenäinen, niin parhaimmillaan ison osan rinkkakävelystä voi korvata packraftilla meloen ja samalla kalastellen.
Myös se voi auttaa paljon, että yhdellä porukasta on packraft, jos sen kyytiin saa pakattu osan yhteisistä kantamuksista. Tällöin packraft-meloja etenee meloen ja muu porukka saa kävellä kevennettyjen rinkkojen kanssa. Joella melomista ajatellen on hyvä tarkistaa mahdolliset vesiputoukset, könkäät ja muut ohitettavat kohdat ilmakuvista. Jos suunnitelmissa on meloa isommilla järvillä, tulee tuuliennusteita seurailla.
Turvallisuushuomioita
Turvallisuusnäkökulmasta myös mahdollisten suojaa antavien rakennusten huomioiminen alueelta ja reitiltä on järkevää. Autiotupia tai laavuja on harvoin hyödynnettävissä, mutta muitakin rakennuksia voi alueelta löytyä. Nämä voivat tulla tarpeeseen esimerkiksi onnettomuuden sattuessa.
Rakennusten ja vaikkapa siltojen osalta kannattaa tarkistaa aina, onko kyseinen rakennelma edelleen olemassa. Pahimmillaan voi käydä niin, että kriittisesti tarpeellinen silta on romahtanut kevättulvalla, tai kovan kelin varalle ajateltu autiotupa palanut poroksi (lue myös: Kalastusvaelluksen ajankohta).
Hätätilanteita varten on myös hyvä kartoittaa, mille nyppylälle tai tunturille täytyisi mahdollisesti kiivetä löytääkseen puhelinverkkoa. Etsi kartalta lähin masto ja alueelta sellaisia paikkoja, joista voisi olla suora näköyhteys mastolle ilman väliin jääviä maaesteitä eli tuntureita ja vaaroja. Hätätilanteita varten voi olla viisasta varautua myös satelliittiviestintälaitteella, jolloin apua voi hälyttää ilman puhelinverkkoa. Turvallisuusseikkoja suunnittelussa ja reissun päällä on käsitelty enemmän Turvallisuus vaelluksella -artikkelissa.
Vinkkejä esimerkinomaisesti: Miten etsiä sopiva kohde kalastusvaellukselle?
Tämän osuuden kirjoittajana (Juho) kerron esimerkin, miten itse aloitan etsimään kohdetta ja tekemään reittisuunnitelmaa. Kohteen etsimistä ja reittisuunnitelman tekemistä käydään laajemmin video-oppaan puolella jaksossa 2 [julkaistaan myöhemmin], joten se kannattaa ehdottomasti katsoa.
Osa vaelluksistamme toteutuu kanooteilla meloen, mutta koska ne vaikuttavat suuresti myös kohteen rajaamiseen ja muihin käytännön seikkoihin, keskitytään tässä rinkkapatikalla tapahtuvaan vaellukseen.
Harvalla meistä on koko Lapin alueelta paperikarttoja, ja muutenkin kohteen etsinnässä ja valinnassa kannattaa hyödyntää nettikarttojen monipuolisuutta. Esimerkiksi Retkikartta.fi-palvelu toimii hyvin Suomen kalavesille suuntautuvan vaelluksen suunnittelussa. Ensimmäiseksi etsin nettikartan avulla Lapista mielenkiintoisia syrjäisiä ja tiettömiä alueita, joissa näyttäisi olevan riittävästi vettä tutkittavaksi. Parhaimmassa tapauksessa seudulla on monipuolisesti sekä joki- että järvivesistöä.
Näen kartan maastotyypeistä, onko kohde järkevästi tavoitettavissa vai kenties keskellä laajaa suoaluetta. Potentiaalisen alueen löydyttyä tarkistan alueen lupakäytännöt ja mahdolliset rajoitukset kalastamisen, liikkumisen ja leiriytymisen osalta. Näin vältytään ikäviltä yllätyksiltä suunnittelun myöhemmässä vaiheessa.
Reitin kartoitus
Tämän jälkeen kartoitan mahdollista vaellusreittiä kohteeseen. Hyödynnän reittisuunnittelussa mahdollisia kartalla näkyviä mönkijäuria ja polkuja ja välttelen laajempia soita, louhikoita ja ylitsepääsemättömiä vesistöjä. Mittaan mittatyökalulla (tällainen löytyy yleisimmistä nettikartoista) suunnitellun kokonaisreitin pituuden, hahmottelen maltilliset päivämatkat ja mielekkäät leiripaikat. Näiden pohjalta pohdin, miten hyvin suunnitelma on toteutettavissa. Teen ehkä muutamankin eri reittivaihtoehdon varasuunnitelmiksi. Reittisuunnitelman tekemistä on käsitelty enemmän omassa artikkelissaan.
Lopuksi syvennyn alueeseen seikkaperäisemmin selailemalla ilmakuvia, etsien otollisen oloisia leiri- ja kalapaikkoja sekä päiväretkikohteita.
Hyödynnä hakutuloksia
Yleensä googlaan joen tai isompien järvien nimiä saadakseni jonkinlaisen yleiskuvan alueesta. Hakutuloksista ja niiden määrästä voi joskus päätellä alueen tunnettuutta, kalalajistoa, potentiaalisia ottivieheitä ja ehkäpä saalisvarmuutta. Kalastajien tai vaeltajien reissuraporteista voi saada vinkkejä myös turvallisuusnäkökulmasta esimerkiksi puhelinverkon kuuluvuudesta.
Monet Lapin paikannimet voidaan kirjoittaa suomen lisäksi muutamallakin eri saamen kielellä, joten kohteen hakukenttään kannattaa kokeilla kaikkia näitä. Jos taas haluaa tehdä vaelluksen täysin tutkimusretkeilyhengessä, voi tällaisen ylimääräisen googlaamisen jättää kokonaan väliin.
Kohteeksi valitun seudun kalapaikkojen tutkimista ilmakuvien ja kartan avulla on käyty tarkemmin läpi kalastusta käsittelevän artikkelin alkuosassa.
Hanke on saanut avustusta kalastonhoitomaksuvaroista Lapin ELY-keskukselta sekä Suomen Vapaa-ajankalastajien keskusjärjestöltä.
