Sisällys:
Harjuksen esiintyvyys ja ulkonäkö
Harjus, kansankielellä “harri” on lohikaloihin kuuluva vaalealihainen, erityisesti Lapissa elävä kalalaji. Harjusta tavataan suuressa osassa Lappia lukuun ottamatta korkeimmalla sijaitsevia järviä. Ulkomuoto on sukkulamainen ja virtaviivainen. Harjuksen tunnistaminen on helppoa, sillä valtava purjemainen “harja” eli selkäevä on usein jopa suhteettoman kookas muuhun kokoon verrattuna. Harjuksen väritys on yleensä harmahtava ja hopeakylkinen. Myös täplitystä löytyy usein ainakin kyljestä ja evistä. Harjus saavuttaa yleisesti noin 30-50 cm mitan, mutta myös suurempia yksilöitä löytyy.
Harjuksen kalastus Lapissa
Harjuksen kalastus Lapissa on suosittua, sillä sitä esiintyy laajasti ympäri Lappia. Harjusta kannattaa kalastaa niin järviltä kuin joiltakin. Harjus suosii virtaavaa vettä, ja se hakeutuu myös järvillä usein matalammille alueilla, missä vesi vaihtuu nopeammin. Koskipaikoilla harjuksen kalastus kannattaa kohdistaa ainakin kovimman virran sivuihin, nivoihin tai suvantoihin, mutta myös kuohujen alle harjus saattaa joskus etsiytyä hapekkaamman veden perässä. Joskus kuulee sanottavan, että isot harjukset uivat suvannoissa ja kosket ovat harjusten lastentarhoja. Liekö koko totuus, mutta onpa tämä usein pitänyt paikkansa omillakin kalareissuilla.
Harjuksen kalastus on Lapissa järvilläkin parhaimmillaan tehokasta, sillä se ui usein rantakalastajankin tavoitettavissa järven matalissa osissa. Jos vaelluskohteestasi löytyy esimerkiksi hiekkapohjaisia matalia järviä, saatat hyvinkin olla hyvillä harjusvesillä.
Monia kiehtoo harjuksen kalastus Lapissa erämaaharrien suuren koon vuoksi. Lapin laajoilla erämaavesillä onkin näiden kiloluokan tai puoli metriä ylittävien suurharjusten tavoittamiseen hyvä mahdollisuus, jos sattuu oikeille paikoille ja sopiva tuuri on matkassa.
Harjuksen kalastaminen sopii myös aloittelijalle, sillä se ei usein ole kovin säikky. Harjus saattaa tarrata vieheeseen tai perhoon, vaikka kahlasit vasta ottipaikan yli. Joskus jokea meloessa saattaa kanootin edellä saattaa huomata komeaeväisen tumman hahmon. Kalalle kannattaa tällöinkin heittää, sillä monesti harjus on tarttunut aivan kanootin vierestäkin. Jos olet löytänyt harjusapajan, saattaa samalta paikalta saada useita saman kokoluokan purje-eväisiä lyhyen ajan sisään.
Harjuksen alamitta
Kaikki Lapin laajat erämaa-alueet ja pääosa muistakin kalavesistä sijaitsevat 67°N leveyspiirin pohjoispuolella, joten harjuksen alamitta Suomen Lapissa on yleisimmin 30 cm. Tarkista aina aluekohtaiset alamitat, rajoitukset ja saaliskiintiöt lupaehdoista. (Leveyspiirin 67°N eteläpuolella harjuksen yleinen alamitta on 35 cm ja se on rauhoitettu huhtikuun alusta toukokuun loppuun).
Yleiset alamitat, saaliskiintiöt ja rauhoitusajat löydät eräluvat.fi-sivulta.
Lue lisää harjuksesta Suomen Vapaa-ajankalastajien sivuilta.
Saaliin ilmoitusvelvollisuus
Vuoden 2025 alusta tuli voimaan tiettyjen saaliiksi saatujen kalalajien ilmoitusvelvollisuus. Harjuksen osalta ilmoitusvelvollisuus koskee vain leveyspiirin 65°N eteläpuolisia sisävesiä sekä meriä eli se ei koske Lapissa kalastavaa (aivan joitakin Lapin läänin etelärajan alueita lukuun ottamatta).
Hanke on saanut avustusta kalastonhoitomaksuvaroista Lapin ELY-keskukselta sekä Suomen Vapaa-ajankalastajien keskusjärjestöltä.
