Sisällys:
Nieriä eli rautu – esiintyvyys ja ulkonäkö
Nieriä eli rautu on lohikaloihin kuuluva rasvainen ja punalihainen pohjoisen kala, joka viihtyy kylmissä ja happirikkaissa vesissä. Virallinen nimi nieriä on harvemmin käytössä kalastajien keskuudessa, jotka puhuvat yleisemmin raudusta. Suomessa rautua tavoittaa Lapin pohjoisosista, korkeilta tunturijärviltä ja joilta sekä suurista järvistä kuten Kilpisjärvestä ja Inarijärvestä. Rautu selviää myös aivan korkeimmilla tunturijärvillä, jotka ovat liian karuja muille vaelluskalastajan kohdekaloille.
Väritykseltään rautu on vaihteleva, yleensä selästä tumma tai harmahtava ja vatsapuolelta oranssinpunainen. Raudun vatsan väritys voi elinympäristöstä, ravinnosta ja vuodenajasta riippuen vaihdella haalean oranssista helakan punaiseen. Vatsa on voimakkaan punainen erityisesti kutuaikaan. Toinen tunnistettava piirre, jonka kalastaja havaitsee usein jo vedestä, on valkoisena hohtavat evänreunat.
Aikuinen rautu voi painaa sadoista grammoista useisiin kiloihin. Raudun pituus vaihtelee yleensä parista kymmenestä sentistä yli puoleen metriin. Ravintonaan rautu käyttää hyönteisiä, äyriäisiä ja muita kaloja.
Raudun kalastus Lapissa
Raudun kalastus Lapissa voi olla todella palkitsevaa ja jopa helppoa tai äärimmäisen turhauttavaa, riippuen millä tuulella oikukas pohjoisen kaunotar sattuu olemaan. Raudun kalastuksessa kysytäänkin kärsivällisyyttä. Rautu ui usein parvessa, joka kiertää lenkkiä ravintoa etsien. Raudun kalastajan täytyy olla ottipelinsä kanssa valmiina ja hereillä sillä hetkellä kun rautu ui rannan läheltä. Joskus rautu voi sulkea suunsa ja vältellä vieheitä ja perhoja useita päiviä, mutta toisaalta syönti-ikkunan auetessa siima saattaa kiristyä lähes joka heitolla. Raudun saamiseen tarvitaankin joko sitkeyttä tai onnea, mieluusti vähän molempia.
Raudun kalastus kohdistuu useimmiten järviin, mutta sitä esiintyy myös virtavesissä. Rautua kannattaa tavoitella Lapin järvillä usein selkeästi erottuvalta syvän ja matalan rajalta. Syvän ja matalan rajan voi havaita kirkkaissa vesissä paljain silmin kohdassa jossa vesi syvenee eli tummenee nopeasti. Järvien syvän rajaa voi tarkastella myös etukäteen ilmakuvista. Muita tyypillisiä ottipaikkoja on jokien lähtö ja laskupaikat sekä itse joessa syvemmät hitaammin virtaavat uomat. Mistäpäin Lappia rautua voi saada? Raudun kalastajan kannattaa suunnata Suomen Lapissa esimerkiksi Käsivarren, Paistunturin tai Vätsärin erämaahan.
Yleisesti ottaen iso rautu hakeutuu matalikoille syömään. Syvässä tunturijärvessä 1-3 metrin syvyinen alue, jossa on jyrkät penkat, on otollinen paikka ison raudun tavoittamiseen, joskin isomukset osaavat olla kranttuja. Varsinkin järvissä, joissa rautu pääasiassa ruokailee järvikatkalla ja kotilolla, matalikot ovat ottipaikkoja. Kotilot ja katkat viihtyvät lämpimämmässä vedessä, joka pakkautuu oikeissa olosuhteissa järven mataliin osiin.
Onko raudulla alamittaa?
Suuressa osassa Lappia raudulla ei ole alamittaa tai saaliskiintiötä. Poikkeuksina ovat kuitenkin esimerkiksi Inarijärvi, jossa raudun alamitta on 45 cm (saaliskiintiö 3 rautua/vrk) ja Kilpisjärvi, jossa raudun alamitta on 40cm (saaliskiintiö 1 rautu/vrk). Tarkista aina aluekohtaiset alamitat, rajoitukset ja saaliskiintiöt lupaehdoista.
Yleiset alamitat, saaliskiintiöt ja rauhoitusajat löydät eräluvat.fi-sivulta.
Lue lisää raudusta eli nieriästä Suomen Vapaa-ajankalastajien sivuilta.
Hanke on saanut avustusta kalastonhoitomaksuvaroista Lapin ELY-keskukselta sekä Suomen Vapaa-ajankalastajien keskusjärjestöltä.
