En itse metsästä, mutta lyöttäydyn muutaman kerran syksyssä velipojan matkaan metsästysreissuille. Kirpeissä syysaamuissa metsällä on oma hohtonsa ja kyllä syksyn kalastuspäivistä pari voi vaihtaa hiljaisessa metsässä käppäilyyn ja tulilla istumiseen.
Etenkin niinä syyspäivinä, kun vaparenkaat uhkaavat jäätyä umpeen heittojen välissä, vaihtuu veneessä hytiseminen helposti erähommiin. Itseltänikin löytyy metsästyskortti, mutta ainakin toistaiseksi olen ammuskellut vain kameralla. Tässä muutama muistikortille tallentunut hetki loppusyyskuun viikonlopulta Kuhmon metsäkanalintumailla.
Reissu ei tällä kertaa tarjonnut paria pyytä ihmeellisempää saalista, ja jännittävimmat tilanteet jäivät pariin suht tuoreeseen karhunläjään ja karkuun rymistelleeseen hirveen. Mutta ei se aina se saalis. Ei tälläkään kertaa.